Kuopion museo -rakennus 100 vuotta vuonna 2007

Snellmaninpuiston reunaan vuonna 1907 valmistunut linnamainen Kuopion museo on maamme vanhimman arkkitehtuurin aniharvoja museoksi jo alun alkaen suunniteltuja tiloja.

Kaupungin valtuusmiehet tekivät periaatepäätöksen Kansantalon rakentamisesta vuonna 1900. Kansantalovaliokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Benjamin Ståhlberg, museoasiain innokkain puolestapuhuja ja edistäjä. Hän oli myös Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen puheenjohtaja.

Kaupungin valtuusmiesten puheenjohtajana toiminut kuuromykkäinkoulun johtaja, sittemmin valtiopäivämies Kustaa Killinen kuului myös museohankkeen tukijoihin. Hän oli Kuopion Isänmaallisen Seuran perustajia.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti rakennukseen tuli varata tilat vuonna 1872 perustetulle kansankirjastolle ja lukusalille, tilat historialliselle ja luonnontieteelliselle museolle sekä lisäksi kokous- ja iltamahuoneita. Näistä viimemainitut jätettiin pois lopullisesta ohjelmasta. Taloon tuli myös kalustohuone vuonna 1877 perustetulle vapaaehtoiselle palokunnalle.

Piirustukset tilattiin Kuopiossa teollisuuskoulun lehtorina toimivalta arkkitehti J.V. Strömbergiltä. Vuoden 1902 aikana hän laati useita vaihtoehtoisia suunnitelmia museo- ja kirjastotaloa varten.

Lopulliset Strömbergin Helsingissä kesäkuussa 1905 laatimat piirustukset vahvistettiin syyskuussa 1905. Talon peruskivi muurattiin 10.10.1905. Peruskiven muuraustilaisuudessa Benjamin Ståhlberg lausui mm: "Kaikki muuttuu. Vierii tässä vuosisatoja. Tuskin tarunakaan on silloin enää säilyneet tämän ajan kiistat. Vaan talo tässä voi seistä vielä yhteishengen, yhteistyön todisteena." Rakennus valmistui 1907 urakoitsijana rakennusmestari Oskar Flink.

Kirjasto oli sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen, lukusalit kadun puolelle, lainattavat kirjat ja sanomalehtihuone pihan puolelle. Lasten lukusalille oli varattu paikka eteisestä oikealla olevasta pyöreästä tornihuoneesta. VPK:n ruiskuhuone oli sijoitettu Museokadun puoleiseen siipeen. Museo sijoitettiin toiseen kerrokseen. Museohuoneita oli yhteensä seitsemän. Uusi museo oli ensi kerran avoinna yleisölle palmusunnuntaina 12. huhtikuuta 1908, jolloin katsojia oli kaikkiaan 12 henkeä.

Lisää tilaa

Lisää tilaa museolle saatiin, kun Museokadun puolella olevan VPK:n kalustovajan päälle rakennettiin vuosina 1958–60 kaksi lisäkerrosta, ja kun rakennuksen korkea ullakko muutettiin näyttelytilaksi ja otettiin käyttöön vuonna 1963. Uuden kirjaston valmistuttua vuonna 1967 rakennus jäi VPK:n tiloja lukuun ottamatta museon käyttöön. Vuonna 1978 myös VPK:n autotallit kunnostettiin museon työtiloiksi. Vuonna 1983 taloon järjestettiin kokoushuone museoseurojen käyttöön. Luonnontieteellisen museon tutkimus- ja kokoelmatilat muuttivat Myhkyrinkadulle ja Kulttuurihistoriallisen museon arkisto- ja työtilat siirtyivät niiltä vapautuneisiin tiloihin.

Miten muualla Suomessa?

Kuopion museon suunnittelu ja rakentaminen 1900-luvun alussa sattui samanaikaisesti Suomen kansallismuseon suunnittelun ja rakentamisen kanssa. Kansallismuseon rakennustyöt käynnistyivät 1906, museo valmistui 1910 ja kokoelmat avattiin yleisölle 1916. Varsinaisia museorakennuksia ei maahamme ollut rakennettu Ateneumia (1877) ja Turun taidemuseota lukuun ottamatta ennen Kuopion museon ja Kansallismuseon rakennustöitä.

Kuvia rakennuksesta ja vanhoista näyttelyistä on internetissä www.kulttuuri.kuopio.fi/press/museo

Lähteet: Helena Riekki, Kuopion rakennushistoria, 2006,  30–35, Matti Haapasaari, Museoherroja ja Puijon tutkijoita, 1994, 94–97 ja Kuopion museon opaskirja, 1988, 9–12