Lipunnosto Kanttilan pihalla 19.3.2005.

Helsingin Sanomat 31.3.2005

Minna Canthin päivän liputus vakiintumassa

Kirjailija Minna Canthin syntymäpäivästä 19. maaliskuuta on tulossa vakiintunut liputuspäivä.
Sisäasiainministeriö aikoo suositella, että yleistä liputusta ohjattaisiin tekemällä liputuspäivästä merkintä almanakkaan.
Ministeriö on jo kolmena vuonna suositellut liputtamista Canthin syntymäpäivänä. Neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo kertoi keskiviikkona, että palaute on ollut hyvin myönteistä.
Tämän vuoksi sisäasiainministeriö aikoo esittää Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle liputuksen merkitsemistä myös kalenteriin.
Atosuon mukaan vasta merkintä almanakassa johtaa siihen, että liputus todella yleistyy.

Suomen lippu liehuu Kanttilan pihalla Minnan kunniaksi 19.3.2005.

Minnan patsaan seppelöinti 19.3.2005.

Seppelöity Minna Canth 19.3.2005.

Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys on vuodesta 1994 tehnyt kolme aloitetta Minna Canthin syntymäpäivän saamiseksi yleiseksi liputuspäiväksi. Vuoteen 2006 mennessä yhdenkään suomalaisen naisen kunniaksi maamme lippu ei ole noussut virallisesti liehumaan. Olemme iloisia voidessamme kertoa asioiden uuden tilan:

Vuodesta 2006 lähtien Minna Canthin syntymäpäivä 19.3. tulee olemaan yleinen liputuspäivä nimeltään Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.

Kiitämme sydämellisesti sisäministeriötä huomionosoituksesta Minna Canthia kohtaan. Kuka sopisikaan paremmin edustamaan suomalaista naista ja tasa-arvoa kuin kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth.

STT 2.11.2005

Minna Canth sai liputuspäivän

Kirjailija ja kauppias Minna Canth on saanut oman liputuspäivän. Helsingin yliopiston päätöksen mukaan Minna Canthin päivä 19. maaliskuuta merkitään kalentereihin liputuspäiväksi vuodesta 2007 alkaen.
Esitys uudesta liputuspäivästä tuli sisäministeriöltä, joka on kolmena vuonna määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Minna Canth on ensimmäinen yksittäinen suomalaisnainen, joka saa oman liputuspäivän. Uuden liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.

Helsingin Sanomat 17.3.2005

Canthin liputus jo kalenteriin

Sisäasiainministeriö suosittaa nyt kolmatta kertaa yleistä liputusta Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi 19.3. Ministeriö määrää myös valtion virastot ja laitokset liputtamaan uusia aatteita Suomeen tuoneelle uranuurtajalle. Merkittävää kirjailijaa ja naisasianaista on silti arvostettu vetämällä yleisesti liput salkoihin vasta yhden kerran, sillä viime vuonna Canthin päivän liputus vaihtui suruliputukseen Konginkankaan suuronnettomuuden vuoksi.
Minna Canth on ensimmäinen nainen, joka on saamassa Suomessa oman liputuspäivän. Sitä ennen monet kulttuurijärjestöt ja yksityiset ihmiset tekivät kymmenen vuotta töitä vakuuttaakseen viranomaiset liputuspäivän tarpeellisuudesta. Ensimmäinen liputushakemus hylättiin täysin taloudellisin perustein. Menojen säästämistä pidettiin tärkeänä, kun jokainen lipunnosto ja -lasku maksaa taloyhtiölle selvää rahaa.
Julkisessa keskustelussa liputusesitykset saivat paljon kannatusta, mutta vastustustakin ilmeni. Kaikki eivät pitäneet Minna Canthia riittävän ansiokkaana saamaan Agricolan tai Kiven tavoin vuotuista huomionosoitusta tai yksinkertaisesti ajateltiin varsinkin kirjallisuuteen liittyviä liputuspäiviä olevan jo liikaa. Canthin liputuspäivän laajentamista naisten päiväksikin mietittiin, mutta tasa-arvo sopii paremmin Canthin elämäntyön yhteyteen. Hänhän taisteli sekä yhteiskuntaluokkien että sukupuolten yhtäläisten oikeuksien puolesta.
Kun liputussuosituksesta on kertynyt jo kolmena vuotena peräkkäin pelkästään myönteistä palautetta, liputusta voi pitää vakiintuneena. Ministeriön kannattaakin esittää Yliopiston Almanakkatoimiston harkittavaksi Canthin syntymäpäivän merkitsemistä kalenteriin yleiseksi liputuspäiväksi. Canth ja tasa-arvo ovat sen ansainneet.

Savon Sanomat 19.3.2005

Minnan sana elää

Suomen sinivalkoiset liput hulmuavat tänään toivon mukaan iloisesti aurinkoisessa säässä ympäri maata kirjailija Minna Canthin elämäntyön kunniaksi. Viime vuonna kuopiolaisen voimanaisen juhlinta muuttui kansalliseksi surujuhlaksi Konginkankaan tuhoisan bussiturman vuoksi ja liput laskettiin puolitankoon. Yleiseksi liputuspäiväksi Minnan syntymäpäivä tuli vuonna 2003. Sitä edelsi vuosien sinnikäs taisto, jota kirjailijan henkiset perilliset - ennen muuta naiset - kävivät niin Kuopiossa kuin koko maassakin.
Minna Canth on Suomessa ensimmäinen nainen, jolle koko kansakunta liputtaa. Kansakunnan historiassa on monta muutakin maineikasta naista, joten joskus kuulee kysyttävän, miksi Canth on nostettu ylitse muiden.
Perustelut ovat selkeät: juuri Minna Canth pani kirjoillaan ja puheillaan 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä alulle sen yhteiskunnallisen herätyksen, joka nosti Suomen naiset tasavertaisiksi kansalaisiksi vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa ja pani liikkeelle vähäväkisen väestönosan auttamiseksi yleisen sosiaaliturvan rakentamisen.
Kirjailijana Minna Canth toi reaalisesti ja usein jopa suorasukaisesti hätkähdyttävästi esille ne alistetut asemat, joissa tuon ajan köyhät ja kurjat ja etenkin naiset joutuivat elämään. Hän osoitti, että ihminen ei ole useinkaan oman itsensä herra, vaan yleisten yhteiskunnallisten olojen uhri.
Erityisesti Kovan onnen lapsien tai Työmiehen vaimon tapaiset näytelmät eivät säästäneet katsojia maailman pahuudelta, vaan pakottivat heidät miettimään, miten kaikkia ihmisiä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti. Minna Canthin kirjoissaan aloittama herätystyö ei heijastunut vain poliittisen vasemmiston puolueiden ohjelmiin, vaan vaikutti koko kansakuntaan, porvareihinkin.
Sanankäytöltään Minna Canthin runsaan sadan vuoden takaiset tekstit saattavat kuulostaa jo vanhahtavilta, mutta sisällöltään ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin syntyessäänkin. Vaikka Suomesta on kehittynyt vuosisadassa pohjoismainen hyvinvointivaltio ja tasa-arvon mallimaa, niin köyhät ovat yhä keskuudessamme ja nainen toisarvoisessa asemassa naiseen nähden. Yhteiskunnallinen kahtiajako näyttäisi olevan jopa pahenemassa kaiken aikaa.
On onnellista, että tämän päivän nuoret teatterintekijät ovat ymmärtäneet Minna Canthin arvon ja dramatisoineet hänen näytelmiään tämän päivän kielelle ja oloihin. Jonkun on puolustettava myös meidän aikamme kovan onnen lapsia ja kaulustyöläisten vaimoja - vaikka haudan takaa.

Iisalmen Sanomat 15.3.2005

Liputus Minna Canthin kunniaksi

Sisäasiainministeriö kehottaa kaikkia valtion ja kuntien kiinteistöjä sekä yksityisiä taloyhtiöitä nostamaan liput salkoon lauantaina 19. maaliskuuta kirjailija Minna Canthin (1844-1897) kunniaksi. Minna Canthin syntymäpäivä ja tasa-arvon päivä on jo kolmatta vuotta sisäasiainministeriön suosittelema liputuspäivä.
Kuopiossa Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen järjestämää lipunnostoa voi tulla seuraamaan Pohjois-Savon taidetoimikunnan pihamaalle (Kuninkaankatu 15) lauantaiaamuna 19.3. kello 8.30. Lions Club Kuopio/Canthian järjestämä perinteikäs Minnan patsaan seppelöinti tapahtuu Minna Canthin puistossa kello 9.
Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Hänen näytelmiään esitetään jatkuvasti suomalaisissa teattereissa - parasta aikaa Kuopion kaupungin teatterissa jatkaa Mikko Roihan ohjaama Kovan onnen lapsia ja Tampereen Työväen Teatterissa Suruttomat -musikaali, jonka Sirkku Peltola on dramatisoinut Canthin näytelmästä Työmiehen vaimo.